Nyt olisi edessä viimeinen keikka tänä vuonna. Outo tunne ja tuota outoa tunnetta lisäsi vielä se, että seuraava keikka olisi pahimmassa tapauksessa vasta ensi vuoden maaliskuussa O_O Tällaista tilannetta ei ole ollutkaan viime kevään jälkeen, etten tietäsi, koska pääsee seuraavan kerran keikalle tai että seuraavaan keikkaan olisi noin pitkä aika.

No, takaisin tähän keikkareissuun. Matka alkoi taas iltapäivällä, ja taas linja-automatkalla Helsinkiin. Olimme sopineet Ronden kanssa treffit tuttuun paikkaan, rautatieaseman Ärrän nurkalle. Siellähän taas tavattiin ja siitä lähdettiin suoraan Rondelle, olin näet pummannut itseni sinne yökylään, ei tarvitsisi maksaa kalliita hotellimaksuja. Kiitos, Ronde! Pudotin kamat Rondelle, tuijotin kilpaa Rontin kanssa (hävisin!), istuskeltiin siinä jonkin aikaa ja sitten ajattelimme lähteä jo takaisin keskustaan ruokapaikkaa metsästämään. Mielessä oli oikein kunnon pihviateria, mutta, mutta..... Erinäisten mutkien ja tekstiviestien jälkeen löysimme itsemme kuitenkin Tapiolan Mäkkäristä, no onhan sen hampurilaisen välissä kuitenkin pihvi :P Minä maalainen sain jopa toimia oppaana tuolla Tapiolassa, jostain syystä se on ehkä minulle hieman tutumpi kuin Rondelle ;) Runsaan ja ravitsevan aterian jälkeen raahauduimme keikkapaikalle. Siellä oli jo täysi meno päällä, paikka oli nimittäin pullollaan (tai ei nyt vielä siinä vaiheessa pullollaan) pikkujouluväkeä ja tunnelma oli sen mukainen. Toki joukossa oli tuttujakin, Tiia, CK ja Jassukin oli paikalla jo ennen meitä. Myöhemmin paikalle ilmaantui muitakin tuttuja, vakioporukkaa, myös Herne oli paikalla. Ja Superheron kanssa yritettiin ainakin jotakin jutellakin, tosin melu oli sen verran kova, että se oli ainakin välillä melko hankalaa.

Taas tuli kuitenkin se aika, jolloin piti miettiä paikka, missä keikan aikoo seurata. Aluksi ajattelin, että tällä kertaa ei ihan eturiviin, koska lava tuolla Tapiola Gardenissa on melko korkea. Mutta taas sitä löysi itsensä kuitenkin siitä eturivistä, myös Ronde oli siinä tapojensa vastaisesti kuten Superherokin. Ennen keikkaa ihmettelimme sitä, että kuinka paljon ja mitä väkeä tuolla takahuoneessa oikein kävi, kauhea trafiikki siellä ainakin oli koko ajan. Minulla oli aivan loistava paikka. Eturivissä, sivussa tosin, mutta takana kaiutin, johon voi nojata, toisella sivulla lavan reuna ja toisella sivulla tuttuja ihmisiä, Ronde ja Superhero, joten tunkemista ei tarvinnut pelätä missään vaiheessa, eikä sitä tunkua todellakaan ollut. Pystyin siis senkin takia keskittymään keikkaan täysillä. Tunnelmaa lisäsi vielä tuo selän takana oleva kaiutin, joka jyskytti munuaisia musiikin tahdissa :D

Keikan alkua odotteli nyt vähän eri tunnelmissa, kun ei ollut varmuutta, mikä olisi aloitusbiisi. Olihan se se vanha tuttu When I Become Me. Ronde heiluttelikin Hannalle, kun Hanna odotteli lavalle astumista, ja Hanna heilutti takaisin. Kivaa! Toinen jännityksen sekaista odotusta lisäävä juttu oli se, kuultaisiinko uusi biisi tällä keikalla, se oli ollut mukana setissä jo parilla keikalla tätä ennen. Ja tulihan se Here I Am sieltä. Aivan mahtava biisi, iski kerralla tajuntaan, aivan upeaa, lisää tällaista!!! Muutenkin setti oli täydellinen, kaikki biisit mukana. Hieno keikka kaiken kaikkiaan, aika kärkipäähän menee kyllä listalla. Todella upea keikkavuoden päätös minulle. Ennen keikkaa minulla oli hiukan mahanpuruja, johtuivat varmaan tuosta Gourmet-ateriasta tai sitten jännityksestä, mutta keikan aikana ne hävisivät, onneksi. Keikan jälkeen rupesimmekin tekemään Ronden kanssa lähtöä, moni muu jäi vielä paikalle jatkamaan iltaa. Narikan luona tapasimme vielä Alienin ja Samin, joilta saimme hyvän joulun toivotukset. Ulkona törmäsimme Lauraan ja kumppaneihin, jotka olivat katselleet keikan lasin takaa, ja olivat kuulemma myös nauttineet siitä. Lyhyen taksijonossa odottelun jälkeen saimme taksin ja kohta olimmekin taas Rondella. Ihan heti ei kuitenkaan maltettu käydä nukkumaan, ensin kertasimme vähän keikkamuistoja ;) Lopulta kävimme nukkumaan, minä pidin taas tuijotuskilpailun Rontin kanssa, taas hävisin. Mutta kyllä se uni maittoikin. Rondella on todella hyvä sohva, koko edellisen viikon vaivanneet niskakivutkin hävisivät, vai keikkako ne paransi :) Suurkiitos kuitenkin Rondelle yösijasta! Aamulla olikin sitten edessä kotiinlähtö. Tosin onnistuin tuhlaamaan melkoisen kasan euroja tehdessäni joululahjaostoksia ennen kuin taas istahdin linja-autoon. Tuon reissun jälkeen ja tätä raporttia nyt kolme viikon jälkeen kirjoittaessani mieleen hiipii ajatus, ei, ei voi olla niin, että seuraava keikka on vasta maaliskuussa. Kyllä tässä täytyy ennen keikalle päästä, ei auta mikään.