Tahko, Ravintola Piazza S + K-18
Keikkaraportti JaMaNu

Tämä reissu taisi varmistua jo lokakuun lopulla, kun mökkiä varailtiin. Ilmeisesti oli hyvä, että oltiin ajoissa liikkeellä, koskapa tuossa vaiheessa ei meille sopivia mökkejä ollut enää jäljellä kuin kaksi. Aluksi en Pekalle puhunut mitään, että Hanna on tulossa myös Tahkolle, onhan tuolla Nilsiässä sukulaisiakin ja lasketellakin siellä voi. Mutta jo seuraavana päivänä Pekka keksi kysyä, että onko Hannalla siellä keikka... Olenkohan minä näin läpinäkyvä :D
Toki tarkoituksena oli harrastaa vähän talviurheilua ja sukulaisvierailujakin, ettei ihan pelkkää Hannaa, mutta kyllä minulla tuo Hanna aika paljon vaikutti asiaan. Enpä tiedä, olisiko tuonne tullut lähdettyä tänäkään vuonna, jos Hanna ei siellä olisi esiintynyt.

No, tulihan se maaliskuu lopulta ja Nooran kanssa lähdettiin matkaan jo keskiviikkona junalla. Työkaverilla kun on mökki tuolla Nilsiässä, niin saimme ystävällisesti kutsun heille. Oma mökkimme oli varattu vasta torstaista eteenpäin. Näin olisimme varmasti perillä hyvissä ajoin ennen torstain päiväkeikkaa. Näillä ihmisillä on myös kaksi koiraa, joista toiseen Noora kovasti ihastui. Tuo työkaverikin tuntee minut jo aika hyvin, kun hän tuossa joskus helmikuussa tokaisi: "No, nyt tiedän, miksi olet sinne Tahkolle menossa" :D Nämä samat ystävälliset ihmiset kyyditsivät meidät myös Tahkolle torstaina, kaikesta tosi iso kiitos heille!

Tahkolle saavuttuamme odottelimme hetken, tutkittiin keikkapaikka ja istuskeltiin. Kohta saapuikin Ronde paikalle. Majoittauduimme kaikkine kimpsuinemme ja kampsuinemme yhteen pöytään. Kamat oli pakko pitää mukana, koska narikkaa ei tuolla päiväkeikalla ollut. Rondelle lankesi kova osa keikan ajaksi, hän joutui vahtimaan tuota kamaröykkiötä ;) Mutta tuntui, ettei hän sitä niin kovin pahakseen pannut.... Muitakin tuttuja paikalle saapui, ainakin Tiia ja Rontti sekä Herne ja Ansu. Noora pääsi nyt tosiaan ensimmäistä kertaa (Nooralla oli vuorossa 8. keikka) eturiviin mikin kohdalle ja hiukan taaempaa katsottuna vaikutti siltä, että tykkäsi paikasta. Minä olin siis hiukan taaempana, mutta näkyvyys oli silti hyvä, edessä oli vain minua lyhyempiä ihmisiä, mitä ei ainakaan K-18 -keikoilla juuri tapahdu :D. Keikka alkoi ihan ajallaan ja ainakin minun paikkani oli loistava, katsekontaktejakin Hannaan taisi tulla muutamia. Harmi vaan, että kamera ei oikein kerinnyt mukaan noihin katsekontaktihetkiin....

Emme saaneet kuulla täyttä settiä, mikä tietysti on ymmärrettävää, olisihan illalla toinen keikka. Puuttumaan jäivät kai ainakin Love's Run Over me, Save my life toinight, muuta en nyt enää muista, onhan tuosta keikasta tätä kirjoittaessa aikaa jo yli kuukausi. Paikalla oli tosi paljon lappeenrantalaisia, bongasipa Hanna entisen opettajansakin jostakin :D Päällään Hannalla oli musta t-paita ja "liituraitahousut", kaulassa jo tuo tutuksi tullut ristikoru. Lyhyemmästä setistä huolimatta keikka oli hyvä, oikein hyvä S-keikka. Kuten aiemminkin sanottu, nykyään noiden S-keikkojen meno Hannan puolelta ei juuri enää eroa noista K-18 -keikoista. Naurua ja hauskaa piisasi, kun Hanna unohti tuon encorebiisin, Summer of 69:n, sanat. Bändi vaan veivaa ja veivaa (ja nauraa) ja Hanna yrittää kuumeisesti saada mieleensä sanoja. No, toki ne sanat sieltä tulivat ja keikka saatiin kunnialla vietyä loppuun.

Keikan jälkeen oli tarkoitus mennä hakemaan meidän mökkimme avaimet, mutta toisin kävi. Pekan piti tulla tuossa sopivasti joskus keikan jälkeen hakemaan meidät tuolta keikkapaikalta. Mutta sanamukaisesti Pekka oli jäänyt jumiin auton kanssa ja aikaa kuluikin paljon ennakkoa enemmän. Tuota hommaa järjestellessäni menetin tilaisuuden saada ehkä nimmari tuohon levyn kansivihkoon, mutta eiköhän se tilaisuus joskus kuitenkin tule...Kiitos Ansu ja Herne, kun saimme lainata autoanne ja saimme haettua ne mökin avaimet. Onneksi autoitte meitä hädässä, ilman teidän apuanne olisi homma ollut paljon hankalampi ja kalliimpi, kiitos vielä kerran tosi paljon. Lopulta sitten saimme ruokaa ja pääsimme tuonne mökille ja saimme muutenkin asiat järjestykseen.

Pekkakin lopulta tuli paikalle Nooran kanssa aikaa viettämään. Ensin he kuitenkin kuskasivat Ronden ja minut keikkapaikalle taas ja me pääsimme tuohon iltakeikan tunnelmaan. Tulipa Rondenkin hankittua tuo Fearless-pipo, kun viimeinen nimmarilla varustettu cd oli myyty päiväkeikan jälkeen :D Eturiviin sitä taas tuli päädyttyä ja hyvissä ajoin. Toki ennen meitä eturivissä olivat jo Ansu ja Herne. Siinä sitä sitten vanhaan tapaan istuskeltiin lavan reunalla ja odoteltiin keikan alkua. No, totta kai se keikka lopulta alkoi. Hannan vaatetus taisi ainakin pääosin olla sama kuin päivälläkin, lisänä kuitenkin tuo KoneHelsinki-vyö, josta muutkin kuin minä kuulivat kommetteja. Lappeenrantalaisia oli illallakin tosiaan paikalla paljon, ja Hanna tuntui nauttivan...

Nyt kuultiin täysi setti ja iltakeikan spiikitkin.... Save my life tonightin tilalla encorena tosin oli Repe ja Lissu -veto. Saimme siis sen, mitä odotimmekin. Aivan mahtava veto, sanoja en tosin kauheasti erottanut, mutta meno oli kyllä hyvä. Jälkeenpäin pohdimme, kuullaanko tuo biisi vain keikoilla, joilla on mukana paljon lappeenrantalaisia, josko se on vaikka joku inside-juttu, tiedä häntä. Annoin muuten tilaa eturivissä sille kaverille, jota Hanna eturiviin pyysi ennen tuota Repeä ja Lissua, ja jota Hanna sitten kättelikin .
Loppuviikko menikin sitten sukulaisvierailuiden ja muun puuhan parissa. Olivathan ne suksetkin kerran jalassa....

Hienot muistot taas näistäkin keikoista jäivät :) Kiitos Hanna ja kumppanit taas kahdesta hienosta kokemuksesta. Uusi kokemus lienee tätä kirjoitettaessa tänään edessä, onhan tänään Nosturi-päivä :)