Savonlinna

Ennen näitä keikkoja keikkatuska oli kova, olihan edellisistä keikoista kulunut aikaa jo melkein kaksi kuukautta. Siksipä odotus päästä lähtemään näille keikoille oli kova ja onneksi saatiin järjestettyä työ- ja kaikki muutkin jutut niin, että päästiin kuin päästiinkin lähtemään ja kuitenkin vihdoin koitti se torstai-aamu ja lähdin autolla huristelemaan kohti Riihimäkeä. Sieltä nappasin rautatieasemalta Mikun kyytiin ja niin matka jatkui siitä sitten kohti Savonlinnaa. Matka sujui nopsasti, ei sen takia, että olisi ajettu ylinopeutta, vaan oli hauskaa, kuten aina :D Toki pari taukoa pidettiin, lisäksi Mikkelissä käytiin kaupassa tekemässä välttämättömiä matkaostoksia ja Hotelli Juvan pihalla tehtiin pieni kunniakierros, siellähän se edellinen keikkamme oli ollut (ei siis pihalla, vaan tuolla hotellissa…) ja piti ihan vaan sen muistoksi tuolla pihalla piipahtaa :D
Tauoista huolimatta olimme melko aikaisin perillä Savonlinnassa. Hotellimme, Pietari Kylliäinen, löytyi helposti, onhan se ihan pääkadun varrella. Hotelli oli siisti ja muutenkin mukava, tykkäsimme siitä kyllä. Sinne vielä joskus takaisin, jos Savonlinnaan matka käy….
Aikaa oli aika reilusti, vietimme sitä avaamalla juhlavasti oman baarimme ja muutenkin oli hauskaa, eikä käynyt aika pitkäksi. Jossain vaiheessa siten tuli sen verran nälkä, että piti lähteä ruokapaikkaa hakemaan. Löytämämme ravintola oli ihan keikkapaikan lähellä ja ruoka ja palvelu oli todella hyvää tuolla paikassa. Harmillista, että paikan nimi on päässyt jo tässä vaiheessa unohtumaan.
Ruokailun jälkeen kävimme vielä katsastamassa keikkapaikan ulko-oven, jossa oli lappu ovella: ”Roudaustauko”… :) Keikkapaikkahan oli sama, jossa Hanna oli kesällä 2004 käynyt, ja jossa minäkin olin paikalla.
Eipä sitten muuta kuin takaisin hotellille aikaa viettämään. Homma jatkui samoissa hauskoissa merkeissä :D Ja yllättävän äkkiä tuli se hetki, että piti lähteä kohti keikkapaikkaa. Keikan piti alun perin alkaa klo 22 ja siksi lähdimme jo hyvissä ajoin kävelemään tuonne. Koska matka oli lyhyt, olimme myös pian perillä. Tältä keikalta jäi muistoksi lippu, mikä viime keikoilla on ollut aika harvinaista. Kivakiva, muistoja!!!
Keikkapaikalla oli tuttuja jo valmiiksi ja lisääkin saapui vähän meidän jälkeemme. Kiva nähdä! Kuulimme, että keikka ei kuitenkaan alkaisi vielä klo 22 vaan vasta n. tuntia myöhemmin, ilmeisesti erinäisten sekaannusten ja väärinkäsitysten takia. Hiukan tuo harmitti, nuo aikaisin alkavat keikat ovat kuitenkin niin kivoja tällaiselle vanhalle ihmiselle :D Ja jos keikka olisi alkanut ajoissa, olisi Mikukin voinut soittaa kotiin Empulle keikkapuhelun, mutta nyt kun meni myöhäiseksi, se suunnitelma ei valitettavasti sitten toteutunutkaan :(
Ja taas vanhojen tapojemme mukaan, siirryimme eturiviin ja Mikun ja minun paikkakin oli vanha tuttu, Rikun edessä, lavan vasemmassa reunassa :) Jonkun aikaa siinä meni lavan reunalla notkuessa, mutta lopulta tuli se hetki, keikka alkaa… Lähes kahden kuukauden odotus oli päättynyt. Bändi lavalle ja sen jälkeen Hanna ja Tears In Your Eyes. Ja taas kerran jauhan, toistan itseäni ja jankutan, että tykkään tuosta biisistä keikan aloitusbiisinä…

Setistä en nyt tässä vaiheessa ole enää ihan varma, mutta Stronger-levyltä tulivat muut biisit paitsi Out Of Tears, Paralysed ja Run. Niiden lisäksi kuultiin ainakin Fearless, How Can I Miss You, Don’t Hang Up, Save My Life Tonight, Superhero ja encoressa When I Become Me. Hienoa oli kuulla taas pitemmästä aikaa Wasted, sitä ei ainakaan muistaakseni ollut tullut vähään aikaan niillä keikoilla, joilla mina olin ollut. Se on kyllä vaan sellainen fiilistelybiisi. Ja menobiiseistä edelleen tykkään One Way Or The Other:sta. Love’s Run Over Me:tä jäimme hiukan kaipailemaan. Hannan ääni oli ainakin minun mielestäni hyvässä kunnossa ja oli todella upeaa olla taas keikalla pitkästä aikaa. Ei näihin keikkoihin kyllästy koskaan, aina vaan tulee hyvä fiilis. Bändi oli tutussa kokoonpanossaan, bassossa Timo.

Tunkemista ja tönimistä ei tällä keikalla ollut, mikä on tietenkin aina hyvä asia :)
Päällään Hannalla oli valkoinen paita, jonka alla pitempihihainen musta paita. Myös kravatti oli laitettu kaulaan. Jalassa oli mustat housut, ei farkut ja niissä niittivyö. Kädessä nahkahärpäke, jonka muistaakseni olen joskus aikaisemminkin. tosin jo jonkin aikaa sitten, nähnyt. Tällä kertaa jostain syystä en kiinnittänyt huomiota kenkiin, eikä kameraankaan tullut yhtään kuvaa, jossa olisi näkynyt, millaiset kengät olivat :D Hiuksissa oli myös jotain uutta, taisi olla raitoja (vai olivatko vaan valoheijastuksia) ja hieman ehkä jotain muutakin uutta :)

Keikka oli siis hyvä ja siitä jäi hyvät fiilikset. Heti keikan loputtua (niin, taas aivan äkkiä….) lähdimme taas hotellille ja siitä nukkumaan. Ihan heti ei kuitenkaan nukuttanut, niin kuin ei ennenkään vastaavassa tilanteessa :) Mutta tuli se uni kuitenkin ja aamulla tietysti taas tuttuun tapaan aamiaiselle. Aamiainenkin oli hyvä tuolla hotellissa, ihania oliiveja ja pakastevadelmia, hyvää…(toki emme niitä sotkeneet keskenään) :D
Siitä sitten vaan pakkaamaan, kamat kasaan ja huonetta luovuttamaan. Minun oli vielä ihan pakko käydä kaupassa ennen lähtöä, toisella puolella katua oli kauppa, jonne sitten lampsinkin. Miku jäi hotellin aulaan vahtimaan tavaroitamme. Hämmästys ja kummastus sekä ihastus oli suuri, kun huomasin kaupan ilmoitustaululla Hannan keikkajulisteen. Kassalla totta kai kysymään, että saisiko sen nappaista mukaansa ja sainhan toki luvan, kiitos siitä!
Huonetta luovuttaessamme huomasimme, että Hanna oli aamiaisella. Rohkaisimme itsemme ja lähestyimme Hannan pöytää ja keskeytimme aamiaisen… Minä sain nimmarin tuohon juuri äsken hankkimaani keikkajulisteeseen (kiitos!!!) ja Miku toivoi, että saisimme kuulla illalla keikalla Love’s Run Over Me:n. Hanna sitä lupailikin, mutta sitä toista toivetta ei luvannut toteuttaa, ehkä sitten joskus….. Kiitos, Hanna, tuosta tuokiosta ja anteeksi, jos häiritsimme aamiaisen nauttimista…
Sittenpä ei edessä muuta kuin ajomatka Mikkeliin.

Mikkeli

Ajomatka meni nopeasti, tosin hetken aikaa pyörimme edestakaisin autolla hotellin parkkipaikkaa etsiessämme… No löytyi se kuitenkin ja siitä sitten vain taas kirjautumaan hotelliin. Olimme taas hyvissä ajoin perillä, mutta tuttuun vanhaan tapaan aika kului taas nopeasti. Syömässä kävimme hotellin ravintolassa. Täällä ruoka ja palvelu oli huonompaa kuin Savonlinnassa. Näimmepä kuitenkin tuttuja tuolla, Tiia tuli oikein meitä tervehtimään pöytäänkin :D
Huoneessa oli taas baari auki, karkkiakin oli tarjolla ja muutenkin oli kivaa, kuten jo sanoinkin….
Jossain vaiheessa rupesi väsyttämäänkin, mutta keikkapaikalle alakertaan lähdimme kuitenkin aika hyvissä ajoin. Tällä keikalla olikin paikalla enemmän tuttuja, kuin Savonlinnassa.
Jo tuossa vaiheessa paikalla oleva porukka vaikutti siltä, että tällä keikalla tönimistä, tunkemista ja muuta vastaavaa käytöstä saattaisi olla odotettavissa. Jossain vaiheessa siirryimme lavan eteen. Ihan eturiviin emme kuitenkaan enää päässeet vaan jäimme tässä vaiheessa muutaman rivin taaemmas. Ja ennakkoaavistukset pitivät paikkansa. Heti keikan alettua alkoi myös tunkeminen ja muu ihmeellinen töniminen. Siksipä siirryimme vielä taaemmas. Tuolla takana kuuluvuus oli todella hyvä, mutta näkyvyys aika heikko. Lähinnä näkyi silloin tällöin vain Hannan pää. Sen verran kuitenkin ehdin nähdä, että ainakin paidat taisivat olla samanlaiset kuin Savonlinnassa, muuta vaatetusta en sitten nähnytkään tai ainakaan en enää muista…Kuviakaan en ottanut, ei niistä olisi mitään kuitenkaan tullut…Mutta kuten sanottu, kuuluvuus oli todella hyvä tuonne taakse. Ja Hannan äänikin oli hyvässä kunnossa. Bändi oli myös sama kuin Savonlinnassa edellisenä iltana. Muutenkin keikka oli hyvä, tietysti. Oli vain erilaista katsoa ja kuunnella tuo keikka tuolta taaempaa. Setti oli suunnilleen sama kuin Savonlinnassakin. Sorry oli nyt mukana. Ja keikan huipennukseksi saimme kuulla Love’s Run Over Me:n, encoressa. Oli kyllä mahtavaa kuulla se livenä todella pitkästä aikaa, toiveemme siis toteutui, ISO KIITOS siitä Hannalle!!!! Encoressa kuultiinkin kolme biisiä, enpä muista muuta kertaa keikalla olleeni, että olisi kolme biisiä tullut encoressa. Hieno homma sekin.
Heti keikan jälkeen lähdimme taas hotellihuoneeseen. Ja aamulla nukuttikin sitten pitkään. Aamupesun jälkeen oli vuorossa tietysti aamiainen. Onneksi aamiaiselle pääsi vielä noin myöhäisempäänkin aikaan. Sitten ei edessä ollutkaan juuri muuta kuin hetken aikaa huoneessa olemista ja pakkaaminen, huoneen luovutus ja kotimatka. Tälläkin kertaa kotimatka sujui nopeasti, seuran, ei ylinopeuden takia myös nyt :D Siispä pian olimmekin Riihimäellä, jossa Miku jäi kyydistä ja minä jatkoin Forssaan. Aina vaan tuntuu siltä, että nämä reissut loppuvat liian lyhyeen, enemmänkin keikkoja olisi helposti tuossa voinut kiertää ja kokea.

Jäljellä ovat enää vain kiitokset. Kiitos Hanna, bändi, Kouhia ja Anttila taas näistäkin keikoista, upeita kokemuksia tarjoatte kerta toisensa jälkeen!!!!
Kiitos Mikulle seurasta, nämä reissut ovat aina vaan ja joka kerta yhtä mahtavan kivoja!!
Seuraavasta keikasta ei vielä tietoa tässä vaiheessa, kun tuo Lappeenrannan keikkakin vaihtoi päivää…. Toivottavasti mahdollisimman pian…