RAAHE, HOTELLI TIIRANALINNA 30.7.2005 - KEIKKARAPORTTI
JaMaNu

Tämä keikkapaikka sattui sopivasti melkein kotimatkan varrelle Lapista palatessamme. Olimme olleet viikon Lapissa, josta neljä päivää erämaassa vaeltamassa (matkakertomus täällä). Olin saanut polveni kipeäksi, mikä tietysti tarkoitti sitä, että pomppiminen keikalla ei tällä kertaa tulisi kysymykseen. Raahe oli vielä sopivasti Pekan vanha kotikaupunki ja hänkin voisi vähän verestää muistojaan ja katsella, löytyisivätkö ne tutut paikat vielä tuolta. Majoitumme tuohon samaan hotelliin, jonka ravintolassa keikka olisi. Saavuttuamme paikalle illalla siellä olivat jo Tiia ja Ronjah, ja myös muita oli tulossa paikalle Oulusta; Jassu, Sami, Meve, Satu ja Sophykin. Kun olimme syömässä hotellin ravintolassa, paikalle tulivat ensin Tiia ja Ronjah ja hiukan myöhemmin myös Hanna bändeineen ja henkilökuntineen. Saimme kuulla soundcheckin ja uuden biisin, One Way or the Other (nyt taisi mennä tuo nimikin oikein) soitettuna, siis ilman Hannan laulua...
Tiia siinä jotain huuteli, että meillä olisi Hannalle tanssityttökin (Noora) illaksi, mutta ainakin Noora meni puihin, tiedä sitten olisiko tiukan paikan tullen Hannakin mennyt :D Mutta tällä kertaa jäi tuo näkemättä.....
Ruokailun jälkeen menimme hetkeksi huoneeseen, mutta aika pian minä suuntasin takaisin ravintolaan, Pekka ja Noora jäivät huoneeseen valmistautumaan yöpuulle. Ravintolassa tapasin sitten uudestaan nuo muut keikalle tulijat. Ensimmäistä kertaa näin elävänä myös Satun ja Sophyn, aiemmin olimme tavanneet vain mesessä tai chatissa. Kiva nähdä ihan oikeastikin! Ravintolassa oli aika kylmä, koska ulko-ovet olivat auki, vaikka ne aina välillä yritettiin pistää kiinnikin. No, lopulta ovi pysyi kiinni ja tuli vähän lämpimämpi :) Jassu oli ilmoittautunut laulamaan karaokea, mutta valitettavasti emme kuulleet hänen vetoaan, kun siinä vaiheessa olimme jo lavan edessä varmistamassa eturivin paikkojamme. Lavan eteen, noin metrin-parin päähän siitä oli viritetty nauha eli ihan lavan viereen ei päässyt, mutta tuon nauhan viereen kuitenkin eli eturiviin taas kerran. Ja minä pääsin vielä keskelle eli paikka oli hyvä. Ja keikan myötä havaitsin, että tuo narusysteemi olikin itse asiassa hyvä, näkyvyys oli hyvä, kuvat olivat ihan ok, kun eivät olleet liian läheltä otettuja ja uskoisin, että sounditkin kuuluivat paremmin tuohon hiukan kauemmaksi.
Kohtalaisen lyhyen odotusajan jälkeen, hiukan yli puolenyön, keikka alkoi, Fearlessilla, kuten nykyään tapana on.
Vaatteina Hannalla oli valkoinen toppi, jonka päällä tuo "Nosturipaidaksikin" joskus kutsuttu vaate, risat farkut ja tällä kertaa molemmissa käsissä nuo "käsineet" Itselle tulee mieleen kyllä tukisiteetkin noista rannesysteemeistä :D Niittivyö oli erilainen kuin, mitä ainakaan minä olen muutamalla viime keikalla nähnyt. Kuva kertoo paremmin kuin nämä sanat:

Hannan ääni oli hyvässä tai mahtavassa kunnossa, sitä se oli kuuleman mukaan ollut jo Kemissäkin. Hienoa! Minun huomiotani kiinnitti myös tuo, kun Hanna nojaili aika paljon tuohon lavan edessä olevaan kaiteeseen. No siihen oli hyvä nojata, kun siitä oli vielä matkaa yleisöön jonkin verran :)
Toki normaalia hyppimistä ja pomppimistakin nähtiin. Hyvä keikka kaiken kaikkiaan, tykkäsin kovasti.

Bändissä oli tuttuun tapaan kitarassa Riku, rummuissa Risto ja voisiko jo sanoa niinikään tuttuun tapaan bassossa Timo, koskettimia soitti minulle entuudestaan tuntematon Jari.

Setti oli normaalipituinen, levyn biiseistä jäivät pois: Run, Save My Life Tonight ja Heaven, covereista ei tullut Summer of '69:a. Toki kuultiin Basket Case, Kiss of Life, We don't Speak ja uusi One Way or the Other. Encorena kuultiin kaksi biisiä, Love is Like a Song, jonka Hanna omisti hääparille, joka oli hotellissa, tosin ei enää tuolla keikalla siihen aikaan....Viimeisenä kuultiin sitten When I Become Me. Hiukan itseäni harmitti tuo polvi, kun ei voinut pomppia, eniten ehkä Basket Casen ja Superheron aikana....
Mutta taas, tosi äkkiä, keikka oli ohi. Porukkaa oli paikalla paljon ja aikamoisen luovimisen jälkeen pääsin hotellin käytävälle ja siitä huoneeseen ja nukkumaan. Uni tuli aika hyvin, vaikka tietty keikan jälkeen on aina vähän ylikierroksia.
Aamulla oli sitten vuorossa aamiainen ja huoneen luovutus. Tuossa samalla pyysin, voisinko saada tuon Hannan keikkajulisteen ja sainkin, vielä lisäksi sain ystävälliset neuvot, miten sen julisteen saan irti siten, ettei se repeä, kiitos siitä! Teimme vielä Raahe-sightseeingin, ja olihan niitä Pekalle tuttuja paikkoja vielä jäljellä.

Kiitos Hanna ja bändi + muu henkilökunta taas hyvästä keikasta!!