Nämä keikat olivat tämän vuoden ensimmäiset minulle.
Viime keikasta Kajaanissa olikin jo aikaa yli kuukausi, ja halu lähteä
keikalle kova….Tälle reissulle lähdin omalla autolla, ja koko
viikonlopun aikana kertyikin kilometrejä ihan mukavasti. Nappasin Mikun
kyytiin ja lähdettiin suunnistamaan kohti Porvoota. Reitti Porvooseen löytyi
hyvin, kuten hotellikin, vaikka hotellin löytyminen olikin enemmän
tuuria kuin taitoa… Satuin vaan kääntymään oikeasta
kadunkulmasta :D Hotellille saavuttuamme jo ulkona vastassa oli useampi Hannan
keikkajuliste ja sisällä vielä enemmän. Mikun kanssa laskettiin,
että niitä julisteita tuolla oli ainakin 11 :D Mainio tervetulotoivotus!!
Ja jo tästä lienee käynyt selväksi, että keikka olisi
tuossa samassa hotellissa… Eipä siinä sitten muuta kuin kirjauduttiin
hotelliin sisään ja mentiin tarkistamaan, miltä huone näyttää.
Ihan siisti, normaali perushotellihuonehan tuo oli. Olimme lähteneet aikaisin
liikkeelle, joten aikaa oli runsaasti kulutettavaksi. Nälkäkin jo
alkoi olla, siispä lähdimme etsimään ruokapaikkaa. Hotellin
ravintola ei ollut auki. koska oli pyhäpäivä, loppiainen. Ruokapaikan
etsiminen osoittautuikin vaikeaksi. Ensinnäkään paikkoja ei kauheasti
löytynyt ja nekin, jotka löytyivät, olivat täynnä tai
niistä ei saanut ruokaa. Lopulta löysimme kiinalaisen ravintolan.
Olihan sekin ihan hyvä ja ruokakin oli ihan ok. Palvelu oli todella nopeaa,
ehkä jopa liiankin nopeaa, kun sitä aikaa nyt kerran meillä oli
kulutettavaksi…
Nopeasti sujuneen ruokailun jälkeen palasimme takaisin hotellille. Kuluihan
se aika kuitenkin sielläkin ihan mukavasti… Näinhän se
tuppaa tekemään, kun on hyvää seuraa.. Ja olihan meillä
omaa tarjoilukin mukana, siitä kiitos Mikulle :D Hiukan ihmettelimme, että
miksi ikkunasta leijui huoneeseen paistetuiden silakoiden tuoksu, ja mistä
se tuli. No, sitä emme koskaan saaneet selville :D
Lopulta sitten lähdimme keikkapaikalle hotellin ravintolaan. Jonkin aikaa
odottelimme pöydässä ja kuuntelimme humalaisten ruotsinkielisten
selityksiä viereisessä pöydässä. Tuli sieltä muutaman
kerran sana, jonka minäkin ymmärsin: Pakarinen :D
Ja tuttuun tapaan taas hyvissä ajoin siirryttiin eturiviin, ihan toiselle
sivulle, Rikun paikan eteen. Se osoittautui keikan aikana ihan hyväksi
paikaksi, koska siinä ei ollut tunkemista eikä tönimistä,
mitä taas näytti jossain muussa kohdassa olevan. Tuttujakin oli ilmaantunut
paikalle ihan kivasti, kiva oli nähdä taas! Ja jonkin ajan kuluttua
keikka alkoi taas, kiva oli kuulla Tears In Your Eyes livenä tuon yli kuukauden
tauon jälkeen :)
Harmillista oli se, että kamerasta loppui patteri jo yhden kuvan jälkeen.
Muutaman kuvan otin sitten kännykällä, mutta tosi vähäiseksi
kuvaaminen jäi. No, toisaalta se on hyvä, pystyy keskittymään
keikkaan paremmin…
Vaatteista taas muutama sana; tällä kertaa ei ollut farkkuja vaan
mustat housut, musta pitkähihainen paita, ranteessa jokin pitsisysteemi
(hieno :) ) Toisessa kädessä oli jo joskus aikaisemminkin nähty
naruhärpäke. Näitä samoja naruhärpäkkeitä
näkyi olevan kyllä yleisössäkin ainakin muutamia :D

Setti oli muuttunut sitten viime keikan, tai siis sitten sen keikan, jolla itse
olin ollut viimeeksi. Mukana olivat nyt Heaven, How Can I Miss You, Love is
Like a Song ja minun suureksi riemukseni myös Sorry. Oli todella kiva kuulla
se pitkästä aikaa, hienoa… Tuntui, että se kuulosti hiukan
erilaiselta kuin viimeeksi, mutta voi olla. että kuvittelen, koska aikaa
tuosta on kulunut jo niin paljon, ettei voi varmaksi muistaa. Yleisö lauloi
hyvin mukana Heaveniä…Encoressa saatiin kuulla taas Basket Case,
vaikka biisilista muuta väittikin. Love is Like a Song tuli myös encorena.
Uudelta levyltä poissa olivat Out of Tears, Wasted (sen olisin halunnut
kyllä kuulla), We don’t Speak, Paralysed (mutta ei enää
kauaa ;) ) ja Run.

Ja taas äkkiä keikka oli ohi. Minulle keikka oli tuollainen hyvä
peruskeikka, huonoja Hannan keikkoja ei ole vielä vastaan tullutkaan. Yleisö
oli hyvin mukana ja sitä oli paljon, hienoa!! Hain keikan jälkeen
itselleni biisilistankin lavalta. Se tuotti kyllä hiukan vaikeuksia, kun
lavan edessä oli kaide ja sain hetken taiteilla, että pääsin
sen yli, mutta onnistui se silti :D ja sain biisilistan…
Heti keikan jälkeen lähdettiin Mikun kanssa huoneeseen takaisin, mutta
uni ei kyllä tullut heti.. ei vaan nukuttanut. Lopulta kuitenkin nukahdin.
Aamulla suunnistimme aamiaiselle, jossa ei meidän lisäksemme kovin
paljon väkeä ollut. Mukava yllätys oli, kun aamiaisen aikana
radiosta tuli Tulin Voittamaan, Hannan biisejä on aina mukava kuulla, oli
sitten missä vaan :) Olin käynyt aikaisemmin kysymässä meille
keikkajulisteita, mutta siinä vaiheessa hotellin vastaanotossa sanottiin,
että ne ovat loppuneet. Uloskirjautumisen yhteydessä kuitenkin tuo
sama ystävällinen ihminen sanoi, että hän muisti, että
ulkona onkin vielä pari julistetta jäljellä. Niinpä hän
tuli ne meille ystävällisesti tuolta ulkoa antamaan ja saimme julisteemme.
Tämä on palvelua. Kiitos siitä!
Ja tämän mukavan yllätyksen jälkeen aloitimme sitten matkan
Juvalle.
Matka Juvalle sujui myös hyvin. Ei taaskaan eksytty. Hauskin episodi oli
tuolla matkalla, kun huomasimme yhtäkkiä keskellä metsää
jonkin kopin tai kontin tai muun vastaavan pömpelin, jossa luki Kiitos
Käynnistä. Se oli todellakin keskellä metsää, keskellä
ei mitään. Ja se aiheutti meissä molemmissa kyllä aikamoisen
repeämisen, siitä hörötyksestä ei meinannut loppua
tulla, oli se vaan niin huvittava näky :D Jälkeenpäin jäi
harmittamaan, ettei pysähdytty ottamaan kuvaa tuosta hökkelistä,
se olisi kyllä ollut ihan must juttu :D Muutenkin tuppasi tuolla matkalla
Juvalle naurattamaan kaikki pienemmätkin asiat. Johtuneeko sitten edellisen
yön vähistä unista vai mistä, mutta hauskaa oli ja matka
meni nopeasti, vaikka aika pitkä olikin :) Saavuimme taas hyvissä
ajoissa määränpäähän, Hotelli Juvaan. Ja täälläkin
oli vastassa Hannan keikkajulisteita, eli taas keikka oli samassa paikassa,
jossa yövyttiin. Tästä hotellista on aika vaikea sanoa mitään.
Jo ulkopuolelta hotelli näytti mielenkiintoiselta, enemmän tuli mieleen
motelli… pitkä matala rakennus. Ja se huone… ei puhelinta,
ei radiota, ei televisiota, kaikki valot eivät toimineet, äänieristys
täysin olematon, sänkykin hajosi jne.. Oli kyllä sellainen paikka,
että kaikessa karmeudessaan oli jo huvittava tai ihana. Kokemisen arvoinen
paikka joka tapauksessa. Suihkustakin tuli niin kylmää vettä,
etten minä pystynyt siellä käymään :D Ja syömässäkin
tietysti piti käydä. Kävimme 300 metrin päässä
olevalla ABC:llä ja sinne totta kai piti mennä autolla, eihän
sitä nyt voi kävellä. Huono puoli oli se, että ei ehditty
kuulla edes yhtä kokonaista Hannan biisiä tuolla matkalla….
Ruokailun jälkeen tulimme taas takaisin hotelille odottelemaan ja kuluttamaan
aikaa. Taas oma tarjoilu pelasi, edelleenkin siitä kuuluu kiitos Mikulle
:) Ja taas, tietysti, melko hyvissä ajoin keikkapaikalle. Täsmälleen
samaan aikaan meidän kanssamme tuolla käytävällä marssi
kohti keikkapaikkaa tuttuja, olipa taas kiva nähdä kaikkia!
Kulutimme aikaa juomien parissa, kunnes taas tuli aika siirtyä eturiviin.
Useaan kertaan oli kuulutettu, että keikka alkaisi tasan puoliltäöin
ja niinhän se taisi tehdäkin. Jo ennen keikan alkua vaikutti siltä,
että paikallinen yleisö oli hupaisan mukavaa, ja niinhän se keikan
aikanakin oli… Todella hyvä yleisö, tykkäsin. Tälläkään
keikalla ei ollut tönimistä ja tunkemista.
Ja taas, Tears In Your Eyes, keikka alkaa…En ollut saanut aikaiseksi hankkia
patteria kameraan, joten kuvat jäivät taas pariin kännykällä
otettuun… Tällä keikalla Hannalla oli taas mustat repalefarkut,
paita taisi olla uusi, itse en ainakaan muista tuota nähneeni. Ranteessa
oli Porvoon pitsisysteemi ja toisessa killuttimia tuttuun tapaan. Hyvä
keikkavaatetus siis..

Tällä keikalla itselläni oli aivan alusta asti loistavat fiilikset.
Ja kyllä se on niin, että omista fiiliksistä nuo keikkafiiliksetkin
johtuvat aika paljon… Ja tällä kerralla minulla oli todella
tuo oma fiilis kohdallaan ja keikka vaikutti tai oli minun kohdallani todella
upea. Upeaa fiilistä lisäsi vielä se, että saimme kuulla
ensimmäistä kertaa Paralysedin, mahtavaa. Hanna ei edes spiikannut
tuota biisiä, yhtäkkiä vain huomasin, että, mitä ihmettä,
Paralysed, ei voi olla totta. Hieno homma, todella upea lomallelähtölahja
meille faneille, kiitos Hanna ja bändi tästä!!!

Muusta setistä en tässä sen enempää kerrokaan, osin
sen vuoksi, etten sitä nyt enää tässä vaiheessa niin
tarkkaan muista, ja voi se johtua noista omista fiiliksistäkin… Taisi
olla kuitenkin aika paljon sama kuin Porvoossa. Tunnelmaltaan ja fiilikseltään
tämä oli kyllä minulle ykköskeikka, ei voi muuta sanoa.
Ja taas heti keikan jälkeen lähdimme Mikun kanssa huoneeseen. Muut
jäivät pitämään bileitä, mutta edellisen yön
vähäiset unet väsyttivät niin rankasti, ettei jätimme
nuo bileet väliin. Ehkä sitten seuraavalla kerralla….. Ja vaikka
bileet olivat ilmeisen kovaääniset, sain minä ainakin nukuttuakin.
Aamulla taas tuttuun tapaan aamupalalle, ja taas oli melko autiota, joku jynssäsi
ravintolan lattiaa, ja pari muuta syöjää meidän lisäksemme
taisi myös olla, siinä kaikki.
Aika pian siitä sitten lähdimme Mikun kanssa ajelemaan poispäin,
kotimatka oli alkanut. Hyvin taas löysimme sinne minne pitikin… Tämä
reissu oli niin hieno, että harmitti, kun se ei jatkunut pidempään,
olisi sitä vielä helposti vielä katsonut lisääkin keikkoja….
Jäljellä ovat taas enää kiitokset ja loppusanat. Kiitos
Mikulle, oli todella kiva reissu, otetaan uusiksi mahdollisimman pian, tämä
on vaan aina niin mukavaa :D
Kiitos Hannalle ja bändille hienoista keikoista. Ja, Hanna, olet lomasi
todella ansainnut. Palataan asiaan loman jälkeen. Vielä ei tosin tarkkaa
tietoa, mikä on seuraava keikka, mutta joka tapauksessa, palataan keikoille!!!