Alkuasetelmat

Tämä oli taas näitä juttuja, ettei tänne pitänyt lähteä. Vielä Hangossa vannoin, etten voi tänne tulla, mutta jälleen kerran nuo vannomiset ja suunnitelmat heittivät kuperkeikkaa ja missäpäs muuallakaan kesäisenä lauantai-iltapäivänä olin kuin junassa matkalla kohti Jyväskylää. Matkakeskuksella olikin sitten jo Miku vastassa ja siitä suunnistimme n. 200 metriä hotellille. Hotellin hississä sain viestin Handulta, että mitkä ovat suunnitelmat. Muu porukka eli Hand, Asku, Emmu, Alien ja Etukka , olikin hotellin terassilla ja sinne Miku ja minäkin siirryimme, kunhan ensin olimme tehneet pienet asiaankuuluvat vaihtokaupat huoneessamme. Terassilla istumisen ja jännittävän pelin seuraamisen jälkeen siirryimme hotellin sisälle ruokailemaan. Kohta saapui myös Jassu paikalle. Pieni ruokalepo vietettiin huoneissa, joista sitten kaikki pikkuhiljaa siirtyivät hotellin aulaan. Oli näet tiedossa, että Hanna esiintyisi yksityistilaisuudessa ja ajatuksena oli kuunnella tuo keikka baarin ovien läpi. Tuota odotellessamme meiltä jokaiselta kysyttiin n. 18 kertaa, että olemmeko tuon yksityistilaisuuden lapsenvahteja. Ja joka kerta vastaus oli sama: "Emme" (Tule apuun, Lauraa!!!!!!!!!!!!) Myös muuta porukkaa lampsi tuossa aulassa edestakaisin. Kunnes sitten yhtäkkiä tuli selväksi, että tästä pelistä oli tulossa kaksieräinen poiketen alkuperäisestä yhden erän suunnitelmasta.

Ensimmäinen erä

Kun Hanna ja bändi marssivat baarin ovista sisään, päätimme me mennä perässä, emmekä välittäneet siitä, että vaatetuksemme poikkesi melko täydellisesti tuon muun väen vaatetuksesta. Istuimme baarin perimmäiseen nurkkaan ja katselimme keikan sieltä, todellakin rauhallisesti paikallamme istuen. Mitä nyt vähän ehkä hytkyimme ja taputimme, mutta kuitenkin. Saimme kuulla kymmenen biisin setin, poissa olivat esim. Love's Run over me ja Beautiful Day, mutta mukana taas Kissof Life ja We don't Speak. Keikka alkoi tällä kertaa, pitkästä aikaa, When I Become Me:lla. Encorena oli Summer of '69. Näimme täyden keikan ja oli kyllä tosi kiva yllätys tämä ensimmäinen erä. Sitten olikin vuorossa

Erätauko

Erätauolla pohdimme esim. sitä, että mikä on keikan määritelmä ja uskoakseni pääsimme lopputulokseenkin. Tästä lähin onkin sitten hyvä ja helppo laskea keikkojen lukumääriä. Myös Hanna-klooneista oli puhetta. Jossain vaiheessa erätaukoa siirryimme baarin puolelle, jossa ensimmäisenä meinattiin Mikulta viedä osa vaatteista päältä, mutta onneksi ei sentään. Lipun hinta oli meille hotellin asukkaille puolet normaalihinnasta, eli halvalla päästiin...Sopivaan aikaan ennen keikkaa hilauduimme taas kohti lavan edustaa varaamaan hyvät paikat. Itse asetuin taas eturiviin, hieman vasemmalle lavasta katsen. Paikka oli muuten hyvä, mutta kaide sen verran korkea, että tuohon kaiteeseen viritetty nirunaru häiritsi aika pahasti kuvaamista.
No, kaiken odottelun jälkeen (tosin tämä odotus kului melko nopeasti), alkoi sitten tuo ratkaiseva

Toinen erä

Bändi ja Hanna saapuivat paikalle ja nyt keikka alkoi Fearlessilla. Bändi oli muuten tutussa kokoonpanossa, mutta bassossa ei ollut Janne vaan Timo(?) Tällä kertaa eturivissä sai olla ihan rauhassa, ei ollut ahdasta eikä tunkuakaan missään vaiheessa. Ja loppukeikasta väkeäkin oli enää vähän paikalla, minne lie häipyneet keikan aikana. Enpä tuohon kiinnittänytkään kyllä huomiota, se huomio oli jossain muualla, niinkuin pitääkin :D

Keikka oli jälleen kerran vauhdikas, jo heti alkumetreillä Hanna taklasi vesipullonsa ja tuloksena oli lammikko lattialla ja littaantunut pullo :D Tällä kertaa asusteena oli kaksi toppia päällekkäin, alla pinkki ja päällä musta, ihan hyvä yhdistelmä. Jalassa nuo "rispaantuneet" farkut.

Keikka oli jälleen kerran taattua Hannaa, hyvä keikka oli ja mukavasti välillä pompotti taas minuakin. Tuolla ensimmäisellä keikalla Hannan ääni tuntui olevan hieman kadoksissa, mutta tällä myöhemmällä keikalla oli jo paljon parempi...toimi varmaankin äänenavauksena tuo ensimmäinen erä :D

Setti oli hyvä, tällä kertaa onneksi mukana oli Love's Run Over Me ja Here I Am, kuten myös Beautiful Day. Poissa olivat Run, Save My Life Tonight, Heaven, Love is Like a Song. Encorena kuultiin When I Become Me. Minun kohdallani tuo Don't Hang Up:n rap-osuus sai aivan uusia ulottuvuuksia, sattuneesta syystä ;)
Tuo lavalta poistuminen ennen encorea oli myös hauska episodi. Risto ehti varmaan peräti kahden metrin päähän lavasta, kun tuli täyskäännös ja marssi takaisin lavalle :D Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös keikka, tosin aivan liian nopeasti tuli tuo hetki. Lähdimme aika pian siitä sitten nukkumaan.

Jälkipyykki

Yllättävän hyvin maistui uni keikan jälkeen, vaikka taisi keikka vielä unissakin pyöriä, mutta kuitenkin. Runsaan aamiaisen ja pienen Jyväskylän kaupunkikierroksen jälkeen lähdimme Mikun kanssa junalle, meillä oli sama matka Tampereelle asti. Matka meni muuten hyvin, mutta jossain välisää seisoimme keskellä ei-mitään parikymmentä minuuttia odotellen toista junaa vastaantulevaksi ja välillä juna teki ihmeellisä nytkähdyksiä ja säpsähdyksiä. Tuo viivytys toi myös jännitysmomentin siitä, ehtisikö Miku Tampereella Helsinkiin menevään junaan vai ei. Sain sitten tietää, että ehti eli hyvin sekin homma loppujen lopuksi meni....

Kiitos taas Hannalle ja bändille mahtavasta kokemuksesta, vieläkin on hyvä mieli tuosta keikasta. Ja kiitos Mikulle ja muille seurasta, kivaa oli. Seuraavana Lappeenranta tai ehkä kuitenkin Mikkeli.....