Tämä keikka kuului sarjaan sattuipa sopivasti. Olin jo valmiiksi Tampereella päivällä, kun täksi samaksi sunnuntaipäiväksi sattui partioparaati, joka perinteisesti on aina täällä Hämeessä Tampereella. Luulen, että olisin harkinnut keikalle lähtöä kerran jos toisenkin, ellei tuo partiohomma olisi sattunut juuri tälle samalle päivälle. Olihan tuo päivä sunnuntai ja maanantaina olisi töihin meno....Mutta eipä tarvinnut tuota nyt kuitenkaan sitten sattuneesta syystä miettiä. Ja luvassa oli vielä erikoinen keikka, ei omaa bändiä ja kuultaisiin coverbiisejä, olihan tämä kiva ja hieno ellei sitten aivan pakko nähdä. Päivä siis kului partiotouhujen ja Särkänniemen merkeissä ja illalla sitten muiden forssalaisten partiolaisten lähdettyä kotia kohti minä jäin Tampereelle. Heti kohta tuon jälkeen tapasin Ronden, jonka sukulainen ystävällisesti kutsui minutkin luokseen kahville ja haki vielä keskustasta, vaikka minulla olikin oma auto käytössä, mutta en oikein ollut varma, olisinko osannut hänen luokseen pelkkien neuvojen ja tuntuman perusteella. Mutta todella hyvää palvelua siis. Samaten perillä kahvi oli hyvää ja sainpa matkaani vielä jotain muutakin, kiitos siis kaikesta vieraanvaraisuudesta ;) Aikanaan sitten lähdimme Ronden kanssa ajelemaan kohti keikkapaikkaa, Henry's Pubia, jossa paikalla olikin tuttua väkeä, ja pelkästään tuttua väkeä, ketään muita ei tuossa vaiheessa vielä näkynyt. Ja meidän jälkeemmekin saapui tuttua porukkaa paikalle, joku taisi laskea, että 17 Hanna-foorumilaista oli paikalla. Ja täyttyihän tuo paikka muistakin kuin tutuista, tosi paljon oli loppujen lopuksi porukkaa paikalla.

Ilta kului jotenkuten. Välillä saatiin viestiä jääkiekon mm-matsin kulusta. Joskus puolenyön jälkeen alkoi tapahtua, ensin tuli Sledge-bändi lavalle ja heitti pari biisiä, ja sitten lavalle kapusi myös Hanna ja aloitti todella energisen ja rokin setin. Mahtava meno päällä Hannalla ja yleisölläkin. Ihmettelen edelleen sitä, että miten Hanna pystyi tuolla nenäliinan kokoisella lavalla yleensäkään liikkumaan mihinkään, mutta niin vain kävi. Lava näytti todella niin pieneltä, että siihen ei sopisi edes bändi ja Hanna, mutta ihmeitä näemmä tapahtuu....

Päällään Hannalla oli jo tutuksi tullut "Nosturipaita-systeemi", kuluneet farkut, kaulassa lehtikoru ja ranteessa ohut rengas. Itse tykkäsin noista farkuista paljon. Hiukset olivat auki. Ja kuuma tuntui Hannalla olevan ja niin myös yleisöllä. Keikan alun yritin istua, pöytämme oli kuitenkin aivan lavan vieressä ja jakkarat olivat korkeita baarijakkaroita, mutta eipä siitä silti mitään juuri näkynyt. Siksi siirryin vähitellen lavaa kohti ja jossain vaiheessa sain paikan, josta näki ihan hyvin, mutta kuvaaminen oli hiukan hankalaa, koska koko ajan tuntui, että ainakin kaksi selkää on kameran edessä. No, joitain kuvia sain kuitenkin otettua.

Biisilistaa on foorumilla yritetty yhteisvoimin koota ja jotain tällaista on aikaan saatu, itse en olisi kyllä näistä biiseistä näin jälkikäteen muistanut läheskään kaikkia, kiitos siis teille, jotka foorumilla näitä biisejä kerroitte. Ja tässä jonkinlainen lista:
Faith - George Michael
Poison - Alice Cooper
Right here in my arms - HIM
Todella kaunis - Zen Cafe
Repe ja Lissu - Popeda
Basket case - Green day
Cat's in the cradle - Ugly Kid Joe
Hella good - No doubt
Alone - Heart
Beautiful day - U2
Bimbo - Lambreta
Down In A Hole - Alice in Chains
Taisi joku lisäksi mainita vielä jonkun Nine Inch Nailsinkin biisin......

Itse pidin todella paljon tuosta Zen Cafen biisistä, joka soikin sitten koko seuraavan päivän päässä sekä Tuosta Heartin Alonesta ja Hella Goodista myös. Kaikki muutkin olivat kyllä hyviä, mutta ehkä nuo kolahtivat eniten ja ai niin, tietysti myös Poison. Muilta keikoilta tutut biisit toki kolisevat myös aina. Toisaalta oli kiva kuulla näitä "tuttuja" biisejä, mutta toisaalta mietin, olisiko ollut kiva kuulla niiden tilalla myös joitain muita biisejä, paha mennä sanomaan....

Bändistä pidin myös, rumpali ja kosketinsoittaja olivat ennestään tuttuja, muita en tuntenut. Hyvin tuntui Hanna pelaavan yhteen bändin kanssa.

No taas tietysti keikka loppui ja edessä oli öinen ajomatka kotiin. Onneksi ei väsyttänyt ratissa ja pääsin turvallisesti ja hyvin hiljaisen liikenteen seassa kotiin. Aamullakaan töihin lähtiessä ei ihan kauheasti väsyttänyt. Mahti reissu siis kaikinpuolin. Kiitos taas Hannalle ja myös bändille. Näitä voisi joskus uudestaankin kuunnella ja katsella. Hankoon seuraavaksi, siellä nähdään..