Tämä keikka sattui hyvään saumaan, edellisenä päivänä minulla oli juuri syntymäpäivä ja mikä olisikaan parempi tapa viettää niitä kuin olla Hannan keikalla. Miku oli kutsunut (vai kutsuttiinko me itse itsemme...) Nooran ja minut heille, eli yöpaikkakin oli tiedossa. Noorakin siis lähti mukaan, vaikkei keikalle päässytkään, olihan kyseessä peräti K-22 -keikka. Mutta Emppu oli tahtonut, että Noorakin lähtee mukaan, hänelle seuraksi, ja Noorakin halusi lähteä.
Menimme Mikulle omalla autolla ja lähtö oli ajoitettu niin, että heti, kun telkkarista oli Hanna-dokumentti loppunut, lähdimme matkaan. Olimme hyvissä ajoin perillä. Ja taas perinteiden mukaan, kulutimme Nooran kanssa aikaa shoppailemalla. Tällä kertaa minä vaan taisin tehdä ne suurimmat ostokset, yhdet farkut ja yksi vyö nyt ainakin tarttui mukaan....
Kuitenkin aika pian tuli aika lähteä kohti keikkapaikkaa, otimme taksin ja kurvasimme komeasti keikkapaikan pihaan. Taksimatka sujui mukavasti, radiosta tuli Stronger Without You ja taksikuskikin oli sitä mieltä, että olisi kiva päästä keikalle mukaan :D
Keikkapaikan ulkopuolella jo odottelikin tuttuja, Hand ja Ansq odottelivat muita "alaikäisiä", joiden piti mennä tuonne kaikkien yhtäaikaa sisään. Hetki siinä juteltiin, kunnes portsari suurinpiirtein heitti meidät sisään. Lippuluukun kautta suunnistettiin baaritiskille ja tehtiin juomatilaukset. Pitkästä aikaa muuten oli sellainen keikka, josta tuon pääsylipun sai mukaansa. Ja lisää tuttuja näkyi. Baaritiskillä yhtäaikaa olivat Emmu ja Asku, ja myöhemmin illan mittaan näkyi paljon muitakin, ainakin: Ronde, M.T.U + vaimo, Sirpa, Heidi ja Niina, Herne, Anu, Jassu, CK jne.. Istuimme baarin perällä nurkkapöydässä ja jossain vaiheessa iltaa siitä rupesi lappamaan tutun näköistä porukkaa ulos ja sisään baarin takaovesta, ainakin Riku ja Jyrki siitä viuhtoivat ohi...
Jonkin aikaa tuon jälkeen suunnistettiin taas kohti lavaa, eturivi oli melkein täysi, taisin viedä käytännössä sen viimeisen paikan, ja taas sieltä reunasta, lavalta katsoen vasemmassa reunassa. Paikka oli hyvä, näkyvyys ja kuuluvuus ihan mainioita. Vaikka vähän ahdasta oli, mutta ei mitään tunkemista ollut, ainakaan minun kohdallani. Itselläni oli jo ennen keikkaa hyvät fiilikset, aavistus siitä, että tästä voisi tulla todella hyvä keikka.... Lopulta taas alkoivat nuo tutut rituaalit, bändi kerääntyy lavalle ja Hanna odottelee lavan sivussa. Bändi oli muuten se aito ja alkuperäinen, ei ketään tuurareita mukana. Sekin toi oman plussansa tähän keikkaan. Lava oli hauska, ikään kuin joku catwalk, siis siten, että Hanna oli kapealla lavalla ja bändi soitti ainakin osittain lattialla, mitä nyt Riku välillä kiipesi tuohon lavalle myös :D

Keikka alkoi Tears In Your Eyesillä, vielä ei kai voi sanoa tuttuun tapaan, mutta kuitenkin....Kiva, että yksi levyn parhaista biiseistä on aloitusbiisinä, pääsee hyvin tunnelmaan mukaan :) Muuten setissä olivat kaikki muut Stronger-levyn biisit paitsi Paralysed (koskakohan se saadaan kuulla?? ;) ) Vanhoista biiseistä mukana olivat Fearless, When I Become Me ja aina niin mahtava Don't Hang Up. Tosi hienoa, että tuo Don't Hang Upin pitkä versio on nyt tullut keikoilla tavaksi. Hannan bändiesittely on vaan niin hauska kaikkine ilmeineen ja muine touhuineen :D Runin hidas versio oli toisena encorena ja se sopi siihen kyllä kuin nenä päähän, upea päätös keikalle

Päällään Hannalla oli tällä kertaa jotain uutta, musta tiukka paitapusero. Tykkäsin tuosta paidasta :) Jalassa oli tuttuun tapaan mustat farkut. Toisessa kädessä taas iso kasa rannerenkaita ja toisessa jonkinlainen nahkanauhahärpäke, tai sellaiseksi sen ainakin olin katsovinani....Ja totta kai niittyvyö oli mukana. Kaulassa oli iso risti, joka kyllä välillä sai keikan aikana aikamoista kyytiä :D

Keikka oli tosi hyvä, kärkipäähän kyllä menee ainakin minun listallani. En sitten osaa sanoa, mistä johtuu, mutta fiilis oli vaan tosi kohdallaan koko keikan ajan, alusta loppuun, Hannalla tuntui olevan vauhti päällä myös. Sen verran, mitä tuossa ahtaudessa mahduin, koitin pomppiakin, toivottavasti en sotkenut kenenkään varpaita....Hanna katsoi myös keikan aikana aika paljon tuonne meidän suuntaamme ja katsekontaktejakin oli useampia, se tietysti on omiaan lisäämään fiilistä.

Aivan liian äkkiä keikka kuitenkin loppui ja suunnistimme taas tuonne baarin takaosaan. Saimme kuulla, että Hanna tulisi käymään vielä siinä ja jäimme jonottamaan. Aika pian Hanna saapuikin ja minä sain ensimmäisen yhteiskuvani Hannan kanssa. Todella upea homma vielä upean keikan päälle :) Kiitos Hanna!! Kuvasta tuli hyvä, ainakin toinen meistä näyttää tosi hyvältä siinä kuvassa ;) Kiitos kuvan ottamisesta kuuluu M.T.U:n vaimolle, vielä kerran kiitos ja kumarrus :)
Eikä tässä vielä kaikki, Mikun kanssa intouduttiinhakemaan levyn kansivihkoon vielä Rikunkin nimmari, kun hän roudasi kamoja pois lavalta. Kiitos Rikullekin!! Vielä, kun saisi muidenkin bändin poikien nimmarit tuohon kansilehteen.....
Keikkapaikalta ulostauduttuamme törmäsimme joukkoon alle 18-vuotiaita Hanna-faneja, olivat seuranneet keikkaa baarin ulkopuolelta :D Ja hyvä fiilis oli kuulemma ollut :D Kuuluvuus oli ainakin ollut hyvä. Siinä hetken odottelimme lämpimässä syysillassa taksia ja aika pian se tulikin. Tämäkin taksimatka oli ihan ok, tällä kertaa kuultiin Join Me, muttei Hannan vetona...mutta silti....
Ihan heti ja vielä senkään jälkeen ei uni tullut, tällainen mahtava keikka saa aina aikaan ne ylikierrokset...Lopulta kuitenkin taisin nukahtaa. Seuraavana päivänä sitten lähdettiin kotimatkalle, tosin vasta iltapäivällä, kun oli siinä kaikkea muuta ohjelmaa...Iso kiitos Mikulle ja tytöille, kun taas vieraavaraisesti kestitsitte meitä. Ja Iso Kiitos taas Hannalle ja bändille mahtavasta illasta keikkoineen ja kaikkine lisämausteineen :D Lisää taas joskus, ehkäpä jo Kokemäellä....